Sivuluisuja kujaraiteilla

Yhteiskunta

Ihmisistä yhteisöön, ilosta suruun. Tämän otsikon alla ovat yhteiskuntaa käsittelevät ja sivuavat aiheet. Nyt mukana myös kuluttaminen!


Tämä on maamme kriisissä;
jokainen pankoon
mitä on pantava likoon.
  Ei tapaturmia viikkoon,
  nyt on vauhtia.

Kun juhlavat valkoiset
purjeet riisutaan,
saadaan rannalle kurjet.
  Metallista tahdonvoimaa,
  ei anneta kuolla.

Kansakunta,
ulkoilmamuseo,
elintason loukku
ja ylivelan koukku …
 Siksi ratkaisu lasten on.

Hätäsuunnitelma,
avattu kirjekuori,
elvytys, suudelma
ja viimeinen huoli.
 Näin myös tilastot kaunistellaan;
 taputetaan seisaallaan.

On mies paikallaan,
eikä ahtaajaa ahdista.
Kuka muu kuin hän
vientilukuja kaunistaa?

Ketkä elää viennistä?
Ketkä voivat pelastautua?
Ahtaaja ei kysele,
ollaan jäljessä.

Ahdinkoon ratkaisu oiva on:
vanhukset lastataan.
Filippiineillä hoiva;
se järjestetään.

Ei vitsejä, ei naurua,
poissa on pelleily.
Tämä on hätäapua,
viimeinen risteily.


Minulla ei ole penistä
tai ainakin se on sumennettuna.
Mutta ei hätää —
ei ole urosleijonallakaan.

Olipa kerran vaakuna,
olipa asioilla merkityksiä,
mutta ei hätää —
me pärjätään Disney–hahmoilla.

Heitä siis pois abortoitu historiasi
ja jätä hämärään mosaiikin alle.
Peitä inhimillisyytesi piiloon
ja sijoita pöytälaatikkoosi dildo ja nalle.

Näin on kaikkien hyvä olla tässä
peniksettömässä maailmassa.


Noloa tunnistaa olevan jotakin muuta,
noloa tunnistaa haisevan vessassa.
Ei niin vanhaa, ettei jotakin uutta:
kuvien tuoksu ahtaassa mielessä.

Koirat ulkoiluttavat omistajaansa,
hedonismin panta vain kiristää.
Hienosti solmittu hupsuinen ansa
käyttäjää kampittaa, stimuloi, piristää.

Oravanpyörän ainainen kunnialenkki
kasvaa tyydyttääkseen kierroksittain.
Enemmän odotusta, enemmän vain!
Se tuo mielihyvää ja on palkinto selkein,
vaikkei kulkisi henki.

Miksi odotusta niin ainaista vain ylistää?
Pysähtymälläkin kuvan voi ylittää,
ettei palaisi enää kierroksittain
mielikuvien pyörässä
kuvat edessäin.