Sivuluisuja kujaraiteilla

Jäätyneet suudelmat ovat jääneet,
kiiltävinä loistavat muistissa.
Ihmiset ovat haluamansa saaneet,
silti tavata voi, vaikka mustissa.

Tuota kiiltoa olen joskus rakastanut,
sitä ei vain kadoteta muiden joukkoon.
Noita silmiä olen joskus tuijottanut,
vaikka uurteita lisää alle tullut on.

Lempeät silmät, uteliaat katseet,
toisten vieraiden risteävät askeleet.
Suudelmat ovat jäädä saaneet,
elämät kuitenkin taas törmänneet.

Näin risteyksessä, keskellä juhlaa
liikutamme huulia, ylitämme vuosia.
Aika kultaamistakin suosii, mutta
se, joka ei elä, se sitä tuhlaa.