Tämä runo on kirjasta Iltahedelmän valossa
Tämä runo on kirjasta Iltahedelmän valossa

Lepattava toivo,
kuin kynttilä.
Ja näin kaksi astuvat kohti tuntematonta.

Käsi kädessä varjelee,
ettei yhteinen liekki sammu.

Jossakin varmasti kihelmöi syystä,
kun väsynyt yö luovuttaa
ja vuotaa jännitystä.

Tuntea niin syvästi toista tuntematta,
vailla ehtoja ja mitään vaatimatta.
Kuiskaamatta
tällöin hyvästi.

Ei näe tulevaa,
jolloin
vain pettäjä
   ei puheluun vasta.

Lepattavan lämmön
ennen viimaa kylmä tallentaa

ja steariini kyllä sulkee lämmön hetket;
se ottaa kylmän vastaan;

näin kova kuori
   sulkee sisäänsä lastaan.