Noloa tunnistaa olevan jotakin muuta,
noloa tunnistaa haisevan vessassa.
Ei niin vanhaa, ettei jotakin uutta:
kuvien tuoksu ahtaassa mielessä.
Koirat ulkoiluttavat omistajaansa,
hedonismin panta vain kiristää.
Hienosti solmittu hupsuinen ansa
käyttäjää kampittaa, stimuloi, piristää.
Oravanpyörän ainainen kunnialenkki
kasvaa tyydyttääkseen kierroksittain.
Enemmän odotusta, enemmän vain!
Se tuo mielihyvää ja on palkinto selkein,
vaikkei kulkisi henki.
Miksi odotusta niin ainaista vain ylistää?
Pysähtymälläkin kuvan voi ylittää,
ettei palaisi enää kierroksittain
mielikuvien pyörässä
kuvat edessäin.