Tämä runo on kirjasta Iltahedelmän valossa
Tämä runo on kirjasta Iltahedelmän valossa

Tämä on maamme kriisissä;
jokainen pankoon
mitä on pantava likoon.
  Ei tapaturmia viikkoon,
  nyt on vauhtia.

Kun juhlavat valkoiset
purjeet riisutaan,
saadaan rannalle kurjet.
  Metallista tahdonvoimaa,
  ei anneta kuolla.

Kansakunta,
ulkoilmamuseo,
elintason loukku
ja ylivelan koukku …
 Siksi ratkaisu lasten on.

Hätäsuunnitelma,
avattu kirjekuori,
elvytys, suudelma
ja viimeinen huoli.
 Näin myös tilastot kaunistellaan;
 taputetaan seisaallaan.

On mies paikallaan,
eikä ahtaajaa ahdista.
Kuka muu kuin hän
vientilukuja kaunistaa?

Ketkä elää viennistä?
Ketkä voivat pelastautua?
Ahtaaja ei kysele,
ollaan jäljessä.

Ahdinkoon ratkaisu oiva on:
vanhukset lastataan.
Filippiineillä hoiva;
se järjestetään.

Ei vitsejä, ei naurua,
poissa on pelleily.
Tämä on hätäapua,
viimeinen risteily.